Surda

Sivua muokattu viimeksi 4 862 päivää sitten
Perillinen Wikistä
Siirry valikkoon Siirry hakuun

HUOM!
Tämä artikkeli, käännös tai niiden osa on vasta keskeneräinen, ja sitä ei ole saatettu loppuun. Koska artikkeli on kesken, kaikenlainen apu sen parantamiseksi on tervetullutta.

Surda.jpg
Surda
Yleiset
Lajisto Ihmiset
Sijainti Lounaassa
Maasto Ruohoaroa ja rannikkoa
Ilmasto Lämmin
Pääelinkeino Maanviljely, kalastus, kaupankäynti ja muut
Poliittiset
Pääkaupunki Aberon
Hallitus N/A
Johtaja Orrin

Surda oli pieni valtio eteläisessä Alagaësiassa Valtakunnan lounaisrajalla. Se perustettiin parikymmentä vuotta ennen ratsastajasotien alkua ja se jäi Galbatorixin vallan ulkopuolelle. Hän ei kuitenkaan pitänyt Surdaa suurena uhkana, joten monet Valtakunnan alueella lainsuojattomat henkilöt, kuten vardenit löysivät turvapaikan Surdan rajojen sisäpuolelta.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Orrin oli Surdan hallitsija. Hän oli pätevä kuningas, vaikka hänen tempauksensa olivat välillä vähän kummallisia. Hänet tunnetaan suurena tieteen rakastajana. Orrin oli Larkinin poika. Kautta historian Surdan kuninkaat olivat olleet liitossa vardenien kanssa.

Lordeilla ja aatelisilla oli suuri valta Surdassa. Ei tiedetä, missä roolissa he olivat maan hallituksessa.

Surdan pääkaupunki oli Aberon, jossa myös Borromeon linna sijaitsi.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Surdassa oli vahva maatalouskulttuuri, jonka surdalaiset olivat perineet Valtakunnan alueilta. Koska valtio oli meren rannalla, se oli myös erittäin riippuvainen kalastuksesta ja kaupankäynnistä. Yksi suurimmista Surdan yrityksistä oli silkkikilta.

Surda oli lisäksi myös suuri kaupankäyntivaltio, johtuen vardenien liiton kautta tulevista kuluttajista. Valtakunnan ja vardenien välinen kauppa kulki Surdan kautta. Surdasta kehittyi vauras valtio näiden liittolaisten salaisen kauppasuhteen takia.

Vardenien piileskellessä Farthen Dûrissa Surda tuki heitä salaa, muttei uskaltanut vastustaa Galbatorixia avoimesti, sillä he pelkäsivät tämän voivan murskata heidät.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Surda oli paikka, johon ensimmäiset ihmiset rantautuivat saavuttuaan Alagaësiaan. Surda irrottautui Valtakunnasta kymmeniä vuosia ennen ratsastajasotien alkua. Ei tiedetä oliko surdalaiset oma kansansa jo ennen tätä, vai olivatko he Broddringin kuningaskunnan jäseniä.

Vraelin kuoleman ja Broddringin kuningaskunnan lopun jälkeen Surda alkoi kapinoida Galbatorixin hallintoa vastaan. Ei tiedetä miksi Galbatorix salli tämän, mutta todennäköisesti hän oli niin kiireinen nostaessaan uuden Valtakuntansa Broddringin kuningaskunnan raunioilta eikä hänen kannattanut tuhlata voimavarojaan niin pienen valtion kuin Surdan takia.

Surdan monarkian historiasta ei ole tietoa, mutta koko Perillinen-sarjan aikana Surdan kuninkaana on toiminut Orrin, joka oli hiljattain noussut valtaistuimelle.

Koko olemassaolonsa ajan Surda on tukenut vardeneita salaa. Yksi Surdan motiiveista tähän oli se, että Surda oli väkiluvultaan pieni valtio ja näin väkiluku kasvaisi. Kuitenkin sen oli jatkuvasti varottava pohjoista naapuriaan ja se lähetti vakoojia Valtakunnan kaupunkeihin Valtakunnan tehdessä samoin Surdan kaupungeille. Esikoisen tapahtumien perusteella Surdalla oli koko ajan pieni suurelta yleisöltä salassa pysynyt sota Valtakuntaa ja sen vakoojia vastaan.

Koko Perillinen-trilogian ajan Valtakunnan ja Surdan suhteet olivat huonontuneet. Tilanne kärjistyi Esikoisessa taisteluihin asti. Tämä sota Surdan ja Valtakunnan välillä juontaa juurensa siitä, kun vardenit siirtyivät Farthen Dûrista Surdaan Farthen Dûrin taistelun jälkeen. Valtakunta pääsi näistä suunnitelmista vakoojien kautta nopeasti selville ja yritti murhata vardenien uuden johtajan Nasuadan. Silloin Surda ja Valtakunta olivat sodan partaalla. Muutaman kuukauden kuluttua Valtakunta lähetti salaa sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan Surdaan tekemään tästä selvää. Surda kykeni kokoamaan puolustuksensa nopeasti Valtakunnassa partioivien vakoojiensa ansiosta. Surdan ja Valtakunnan armeijat kohtasivat Valtakunnan lounaisosissa. Surdan joukot marssivat Valtakunnan alueelle, jotta taistelua ei jouduttaisi käymään Surdan maaperällä.

Vaikka vardenit joutuivat alakynteen urgalien kanssa tekemästään liitosta huolimatta, he onnistuivat pitämään pintansa kunnes kääpiöiden vahvistusjoukot saapuivat. Ratsastaja Eragon ja hänen lohikäärmeensä Saphira kohtasivat Valtakunnan ratsastajan Murtaghin ja tämän lohikäärmeen Thornin. Murtagh surmasi kääpiöiden kuninkaan Hrothgarin vain hieman näiden saapumisen jälkeen. Murtagh kukisti Eragonin, mutta jätti tämän vapaaksi ja otti tämän miekan Zar'rocin. Roranin ja hänen seuraajiensa väliintulon ansiosta vardenien joukot onnistuivat voittamaan taistelun Roranin kukistettua Kaksoset ja säästäen näin monia vardenien sotilaita.